Uusi teknologia vauhdittaa kuulo-ongelmien diagnosointia ja kuntoutusta
Itä-Suomen yliopiston Kuopion Savilahden kampuksella on soveltavan kuulontutkimuksen huippulaboratorio, jossa äänentoisto on viety uudelle tasolle. Genelecin toimittamaan monikaiutinjärjestelmään kuuluu yli 30 kaiutinta – ja kokonaisuus todella on enemmän kuin osiensa summa. Tervetuloa Kuulolaaksoon!
Kuulolaakso-hanketta vetävä professori Aarno Dietz toteaa, että Genelecin audiokeidas tarjoaa mahdollisuuksia viedä tutkimusta paljon pidemmälle kuin normaalisti.
”Me haluamme tutkia kuuloa ja kuulemista arkitilanteissa, eikä tämä vaatimus ole toteutunut tutkimuksissa aikaisemmin.”
Teknisessä audiologiassa on Suomessa osaamisvajetta, jota Genelec ja hankkeen muut partnerit omalta osaltaan auttavat paikkaamaan. Dietzin mukaan aihepiirissä on paljon sellaista, jota on tutkittu vasta varsin pintapuolisesti – mutta nyt on saumoja mennä syvemmälle.
”Me teemme monitieteellistä ja -ammatillista yhteistyötä, joka yhdistää akustiikkaa, fysiologiaa, neurotieteitä ja tekoälyn käyttöä”, listaa Dietz, joka toimii myös Euroopan lääkelaitoksen (EMA) implantoitaviin kuulolaitteisiin erikoistuneessa asiantuntijaryhmässä.
Helmikuussa 2025 startannut, EU-rahoitettu Kuulolaakso on uudenlainen toimintamalli, jota kehitetään Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS), Itä-Suomen yliopiston ja useiden yritysten yhteistyössä parhaiten palvelemaan kuulonhuollon tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeita.
Kuva: Raija Törrönen
Kuulontutkimuslaboratoriossa yritykset ja yhteistyökumppanit pääsevät muun muassa testaamaan uusia signaalinkäsittelymenetelmiä, vertailemaan kuulolaitteesta saatavaa hyötyä erilaisissa realistisissa ääniympäristöissä tai pilotoimaan uusia diagnostiikkamenetelmiä yhteistyössä KYSin kanssa.
Paras resurssi ei silti ole teknologinen, vaan inhimillinen, paljastaa Dietz.
”Kuuloa on tärkeä tutkia sekä normaalikuuloisten että kuulonalenemasta kärsivien ihmisten kanssa. Kuulolaakson vahvuus piileekin tiiviissä yhteistyössä KYS korva-, nenä ja kurkkutautien klinikan kanssa, jossa on yli 7 000 kuuloon liittyvää potilaskäyntiä vuodessa.”
Potilaat hyötyvät uusimpien menetelmien nopeammasta käyttöönotosta ja heille avautuu mahdollisuus osallistua tutkimuksiin ja tuoda esiin omia näkemyksiään sekä tarpeitaan.
Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian toteaa, että Genelec on innolla mukana tärkeässä kehittämishankkeessa. Naghian oli itse mukana alkuperäistä ideaa kehittämässä ja hyvillään siitä, että projekti on noussut komeasti siivilleen.
”Alan tekninen kehitys tietenkin kiinnostaa. Tästä näki, että rakenteilla on kokonaisuus, joka avaa upeita mahdollisuuksia”, toteaa Naghian ja lisää, että sormet syyhysivät päästä mukaan rakennustyöhön, monestakin syystä.
”Suomessa väestön vanheneminen lisää kuuloon liittyviä haasteita – eikä meillä vielä edes tiedosteta, miten kokonaisvaltaisesti kuuloaisti vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja ihan persoonaankin.”
Kuuleminen syntyy lopulta aivoissa, huomauttaa Dietz.
”Siksi ei ole yllättävää, että hoitamattomalla kuulonalenemalla on yhteys myös muistisairauksiin.”
Dietz ja Naghian ovat huolissaan myös nuorista, jotka kuuntelevat musiikkia liian kovalla volyymilla nappikuulokkeillaan.
”On tyypillistä, että kuulon alenema todetaan yhä nuoremmilla potilailla”, toteaa Dietz.
Naghian tietää tuottajia ja muusikoita, joille kuulo on työkaluista tärkein – mutta hekään eivät välttämättä hahmota kuuloon liittyviä riskejä.
”Äänen kanssa työtä tekevien ihmisten hyvinvointi on vaakalaudalla. Meidän on parannettava tietoisuutta ja toimittava ennaltaehkäisevästi, jotta riskit saadaan hallintaan.”
Hankerahoituksen päätyttyä Kuulolaakso tavoittelee asemaa kansainvälisenä huippututkimuksen keskuksena, jonka Dietz ja Naghian visioivat kokoavan yhteen akustiikan, audiologian ja neurotieteen huippututkijoita.
”Meillä on kaikki palikat olemassa tähän”, toteaa Dietz.
Pohjois-Savon liitto rahoittaa Kuulolaakso-hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta noin 530 000 eurolla. Muita rahoittajia ovat Audmet Oy, Genelec Oy, Kuava Oy ja Surgify Oy sekä Itä-Suomen yliopisto.
Teksti: Sami Anteroinen
Bannerikuvassa professori Aarno Dietz, kuva: Raija Törrönen