Tuottaja Jukka Immonen: “Kaiuttimen on annettava rohkeutta tehdä isoja päätöksiä”

Helsingin Punavuoressa hissi nousee kuudenteen kerrokseen. The Fried Music Oy:n tiloista kaikuu iloinen tervetulotoivotus. Kuulumiset vaihdetaan rennosti kahvikupin äärellä. Suomalaisartisti Lauri Tähkä pyyhältää ohi päivän sessioiden päätyttyä ja hänen uutta levyään tuottava Jukka Immonen saapuu energisenä kahvihuoneeseen. Astumme hänen studioonsa, jossa Genelecin 8351-studiomonitorit palvelevat toista vuotta. Tempaudumme valloittavaan keskusteluun kansainvälistymisestä, musiikin tuottamisesta ja kaiuttimista. Tervetuloa lukemaan, mitä yhdelle Suomen ykköstuottajista ja hänen firmalleen, Fried Musicille kuuluu tänään.

Pursimiehenkadulla kahteen kerrokseen jakautuvat Fried Musicin tilat kätkevät sisäänsä yhteensä 10 ammattistudiota, 11 tuottajaa, biisinkirjoittajia, musiikin tuotantoyhtiön ja kustantamon sekä EMI Capitol -labelin. Keväällä 2017 Fried Music avasi studiotilan Los Angelesiin ja tarjoaa nyt eväitä suomalaisille tekijöille maailmanvalloitukseen.

Fried Musicin perustajan, Jukka Immosen oma rooli on muuttunut firman kasvaessa. Yrityksen luova johtaja on viime aikoina suunnannut paljon energiaansa Los Angelesin studioon ja Teemu Brunilan kanssa tuotantoyhtiön rinnalle perustetun Fried Publishing Oy -musiikkikustantamon toimintaan. Immonen vie tekijöitä ja teoksia kansainvälisille markkinoille, etsii oikeita kumppaneita ja biiseille koteja ympäri maailman.

Immonen on ollut vaikuttamassa myös musiikinopetuksen tulevaisuuteen Suomessa. Hän oli mukana Opetushallituksen työryhmässä, joka rakensi uuden, alkuvuodesta 2018 julkaistun musiikkituotannon ammattitutkinnon.

Aikaa jää yhä myös musiikin tuottamiselle. Nyt Immonen on työskennellyt tiiviimmin Jenni Vartiaisen, Lauri Tähkän, Vesalan ja Anna Puun uusien tuotantojen parissa. Lisäksi hän on toiminut music supervisorin ja tuottajan rooleissa kotimaisissa Veljeni vartija- ja Tom of Finland -elokuvissa.

Monipuolisuutta ei siis Immosen päivistä puutu.

Emma-voittajan hymy leveni kaiutinlahjan myötä

Keväällä 2017 Immonen sai Genelecin 8351 SAM™ -studiomonitorit testiin, eikä hän osannut aavistaa mitä samana vuonna hihaan tarttunut Emma-gaalan Vuoden Tuottaja -palkinto toisi tullessaan. 

“Ihastuin 8351-monitoreihin, kun sain ne demottavaksi. En tiennyt mitään siitä, että Genelec oli mukana antamassa kaiuttimet Vuoden tuottaja -Emman voittajalle. Sain nämä omakseni sitä kautta!”

Genelec-kokemusta Immosella on kuitenkin jo pidemmän ajan takaa. Hänellä on ollut käytössään niin 1031- kuin 8000-sarjan kaiuttimia. Immonen tykkäsi kuunnella niillä musiikkia, mutta ei pystynyt työskentelemään niiden kanssa.

“8351 on hyvin, hyvin erilainen kaiutin lähtökohtaisesti, ihan eri peto kuin noi aiemmat!”

Aluksi 8351-monitoreilla Immonen ei meinannut löytää laulun paikkaa, mutta laulu välittyi hyvin muualla.

“Olen tottunut siihen, että laulu tulee todella lähelle kehoa. Meni pari viikkoa, että totuin uuteen kuunteluun, mutta nyt olen totaalisen rakastunut näihin.”

“Ei riitä, että musan kuulee, se on pakko tuntea”

Immonen on tuhdin ja särötetyn musiikin ystävä, ja nauttii siitä, että voi tuntea musiikin kehossa.

“Olen aika kova kuuntelemaan lujaa. Nyt kun on kaksi 7370A-subbaria, voi pumpata ja alakerta soi hyvin. Haluan tavallaan simuloida sitä, miltä musan paine tuntuu keikoilla. Toisaalta näillä kaiuttimilla on ollut tosi hyvä tehdä myös pienellä volalla.“

8351-studiomonitoreilla voi korostaa sellaisia asioita, jotka haluaa kuulla vain kyseisessä tilassa, jotta saa haluamansa tunteen kuunteluun.

“Kun haluaa esimerkiksi, että tietyt taajuudet  alkavat tuntua kropassa tietyllä tavalla, 8351-monitoreilla pystyy tekemään sen.” 

“Ei riitä, että kuulen musiikin, minun on tunnettava se. Geneleceillä olen saanut säädettyä kuuntelusta sellaisen kuin haluan.”

Kuuntelu on tärkein – se ohjaa tekemistä

DSP-teknologian ansiosta 8351-studiomonitoreiden avulla kuuntelun pystyy profiloimaan kuulijalleen juuri sellaiseksi kuin haluaa. Näin kuuntelu tukee omaa työskentelyä ja lopputulos on haluttu.

“Voin etsiä sellaisen balanssin, että kaiutin tuo esiin asioita, jotka haluan kuulla ja saan soundin välittymään oikeanlaisena ulos. Genelecin 8351 mahdollistaa nyt sen, että jos osaan pyytää kaiuttimelta asioita, niitä voidaan tuoda esille ilman, että miksaus vahingoittuu tai menee pilalle. Tämä on siisti juttu!”

Immosen studiolle monitorit säädettiin yhteistyössä miksaajan ja Genelecin asiantuntijan avulla. Studiomonitorien säätäminen vaatii oman tekemisen tuntemista, jotta tietää mitä painottaa.

Immosen mukaan kaiuttimen tärkein tehtävä on osata välittää tunteita ja antaa tekijälleen rohkeutta tehdä isoja liikkeitä.

“Kuuntelu on tärkein asia työssäni, se ohjaa tekemistäni. Olennaista ei ole pienien yksityiskohtien nysvääminen, vaan se, että uskaltaa laittaa jonkin todella lujaa ja jättää jotain pois. Kaiuttimen on annettava rohkeutta tehdä isoja päätöksiä.” 

Myös studiolla työskennelleet artistit ovat kiitelleet kuuntelua.

“Kaikki artistit ovat tykänneet todella paljon. Jos studiolla on outo kuuntelu, artistit reagoivat kyllä ja sanovat heti, jos ei tunnu hyvältä.”

“Olennaista ei ole pienien yksityiskohtien nysvääminen, vaan se, että uskaltaa laittaa jonkin tosi lujaa ja jättää jotain pois. Kaiuttimen on annettava rohkeutta tehdä isoja päätöksiä.”

Parhaimmillaan kuuntelu kehittää tekijäänsä

Immonen pyrkii koko ajan itse kehittymään ja oppimaan uutta. Genelecin 8351-monitorien kanssa hän on oppinut tekemään myös kompromisseja. Hän kertoo, ettei ole tässä ajassa suositun, kepeän ja hifin soundin, jossa kaikki palaset on tarkasti paikallaan, ylin ystävä. Mutta on tietoisesti pyrkinyt tuomaan sitä oman rosoisen soundin rinnalle.

“Genelecin kaiuttimet ovat tukeneet minua tässä ja ohjanneet siihen suuntaan, että on helppo tehdä kompromissi suttuisen ja hifin välille. Olen myös alkanut tykätä niistä hienoista vivahteista ja kliinisemmästäkin soundista.”

Jukan ensimmäisiä kotimaisia tuotantoja 8351-monitoreilla oli Anna Puun Tarviin vielä yhden yön aikaa -kappale. Erot tuotannossa kuuluivat selkeästi miksauspöydällä. Biisin miksannut Arttu Peljo ihmetteli, mitä Immoselle oikein oli tapahtunut. Yli kymmenen vuotta Immosen töitä miksannut Peljo kertoi kappaleen soundin olevan todella erilainen, kuin mitä Immonen on yleensä tehnyt.

“Genelecit ovat tuoneet minusta esiin uusia puolia musiikintekijänä. Artun kommenttien jälkeen rupesin miettimään, mitä tein toisin työskennellessä ja mitä ratkaisuja tein kuuntelulla.”

Valmiimpaa nopeammin

Immonen pystyy epäröimättä toteamaan Genelecien kuuntelun vaikuttaneen isosti omaan työnkulkuun.

“Ajassa se näkyy, olen paljon nopeampi tekemään ratkaisuja. Genelecien kanssa olen päässyt nopeammin maaliin.“

Kuuntelu korostuu esimerkiksi silloin, kun kappaleessa on paljon materiaalia. Esimerkkinä Immonen nostaa esiin Eppu Kososen kanssa tehdyn, suomalaisartisti Vesalan tuoreimman singlen Nyt on lähtö. Kappaleessa on paljon layereitä, joilla tuotiin kolmiulotteisuutta soundiin.

“Yleensä joutuu käyttämään paljon aikaa layereitten ja vivahteiden käsityönä tekemiseen. On pidettävä reippaasti taukoja ja huolehdittava siitä, ettei määrä ala syömään musaa. Ennen tähän olisi mennyt huomattavasti enemmän aikaa. Nyt Genelecien kuuntelu auttoi siinä, että saimme asiat paikoilleen nopeammin.”

“Lisäksi musiikki on valmiimpaa kun se lähtee pöydältäni. Pyrin siihen, etten miksaa nykyään enää omia tuotantoja, mutta välillä tulee tilanteita, että matkalla olen koulinut biisin jo siihen kuntoon, että ollaan aika lähellä valmista.”

Jukan tuottama Jenni Vartiaisen Väärään suuntaan -kappale, joka tämän jutun tekohetkellä soi Suomen radion ykkösenä, toteutettiin lopulta niin, että Arttu Peljo teki biisiin vain lauluraidan miksauksen.

“Käytännössä siinä on stereotrackin päällä vain laulu. Sain sen studiolla sellaiseen kuntoon, että tuntui siltä, ettei kosketa tähän enempää. Kappaleessa oli fiilis, josta haluttiin pitää kiinni.”

“Kun musa ei vielä potki, pitää kaiuttimen haastaa”

Immosen mielestä kaiuttimen pitää myös osata haastaa kuuntelijaansa.

“Kaiutin ei saa himmata tekijää taaksepäin. Kaiuttimen pitää pyytää tekemään lisää duunia, kun musiikki ei potki vielä tarpeeksi! Genelecit tekevät nyt juuri niin, ne vaativat minulta tarpeeksi.”

Immonen mainitsee myös olevansa varsin visuaalinen kaveri.

“Minulle on hirveästi merkitystä, miltä työpisteellä näyttää. Kaiuttimia tuijottaa koko ajan, Genelecit ovat aina olleet todella tyylikkäät. Diggaan siitä, miltä nämä näyttävät tässä.”

8351-monitorit oli Immosen mukaan todella helppo muovata tilaan sopiviksi.

“Tähän mennessä nämä ovat kirkkaasti parhaimmat kaiuttimet, jotka tässä huoneessa on saatu toimimaan. Los Angelesin studiolla lähdettiin tavoittelemaan samaa balanssia, joka oli toiminut täällä.”

Haastattelun jälkeen Fried Musicin studiolla Universalin artisti ja tubettaja Saara starttaili YouTube-livelähetystään. Hiljaista ei siis Immosen maailmassa ole – mutta soundit ovat kohdallaan.

 

Valokuvat: Satu Mali

Jukka Immosen Fried Musicin työhuoneen Genelec-teknologia

2 x 8351AW SAM™ -studiomonitori

2 x 7370AP -subwoofer

GLM 3 -ohjelmisto

Teknisestä asennuksesta​

Geneleciltä Janne Lankinen vastasi Immosen työhuoneen kaiutinasennuksista ja kertoi lyhyesti, miten huoneen äänimaailma rakennettiin.

“Jukan huone Fried Musicilla on akustisesti varsin mielenkiintoinen. The Ones -tuoteperheen akustisesti koaksiaalisten tarkkailukaiuttimien sijoittaminen lähikenttään oli oivallinen ratkaisu keskitaajuuksien toiston ja stereokuvan osalta, mutta valitettavasti bassotaajuuksilla ilmeni haasteita, jotka pilasivat kokonaisuuden.

Ratkaisu oli käyttää kahta huoneeseen symmetrisesti sijoitettua subwooferia, jotka jakosuodatettiin lähimonitoroinnin kanssa siten, että lähikuuntelussa ilmenneet ongelmataajuudet toistetaan subwoofereilla. Tämä ratkaisu mahdollisti samalla merkittävän parannuksen järjestelmän suorituskykyyn äänenpainekapasiteetin osalta.

Järjestelmän säätämisessä käytettiin yhdessä akustiikan mittaussovelluksen kanssa Genelec Loudspeaker Manager (GLM 3) -ohjelmistoa, jolla kalibroitiin taajuusvasteet, lentoaikakompensoinnit, tasot ja subwoofereiden vaihesovitukset siten, että toisto olisi mahdollisimman neutraali. Lopuksi teimme vielä muutamia äänenvärikorjauksia Jukan toiveiden mukaisesti hänelle sopivan lopputuloksen saavuttamiseksi.”


Lue myös Jukka Immosen, Teemu Brunilan ja Jonas Karlssonin kommentit Losin studiolta, johon asennettiin Genelecin 8341-studiomonitorit:

Maailmalla ei pärjää yksin – Fried Musicin Los Angelesin studiolla tehdään yhdessä